Suomenpystykorva - Hammaspuutokset

Suomenpystykorvalla on enenevässä määrin havaittu yksittäisten pysyvien hampaiden puutoksia. Puutokset voivat olla myös vakavia, suomenpystykorvan terveyskyselyn (v.2010) valossa jopa enimmillään 10 hampaan puutoksia. Terveyskyselyn mukaan 87 koiralla kuvattiin hammaspuutoksia (39%), joista 57 (65%) oli lieviä ja 30 (35%) vakavia useiden hampaiden puutoksia.

Pysyvien hampaiden puuttuminen on perinnöllinen vika, mutta sen periytymismekanismi suomenpystykorvalla ei ole tiedossa. Todennäköisesti on kuitenkin kysymys usean eri geenin vaikutuksesta (polygeeninen ominaisuus). On todennäköistä, että hammaspuutoskoira jättää itsensä kaltaisia jälkeläisiä lähes jokaiseen pentueeseensa, joten näiden koirien käyttäminen jalostukseen lisää hammaspuutoksellisten yksilöiden määrää. Toisaalta, ongelma on terveyskyselyn valossa rodussa niin laajalle levinnyt, ettei hammaspuutoskoiria voida jättää käyttämättä ilman, että jalostukseen käytettävien koirien määrä käy vaarallisen pieneksi.

Premolaarien P1 -P4 (väliposkihampaat) puutos on yleisin ja lievin muoto hammaspuutoksissa. Jos koiralta puuttuu etuhampaita (inkisiivat), poskihampaita (molaarit, lukuun ottamatta M3 - hammasta) tai kulmahammas (caninus), on tilanne vakavampi ja koiran jalostuskäyttöä on syytä tarkoin harkita. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota koirien leukojen leveyteen ja voimakkuuteen. Koira, jolta puuttuu hampaita, on usein myös kapea leuoistaan.

Jalostusohjeet hammaspuutosten varalle:

• Käytä vain lieväasteista (1- muutaman hampaan puutos, premolaarit P) sellaiseen koiraan yhdistettynä, jolla itsellään on täysi purenta, ja jonka suvussa ei ole esiintynyt useita hammaspuutoskoiria
  
  o kuitenkaan koiraa, jolta puuttuvat kaikki premolaarit, ei tule käyttää jalostukseen eikä myöskään koiraa,
     jolta puuttuu enemmän kuin yksi inkisiiva (kapea alaleuka)tai koiraa, jolta puuttuu molaareita (muut kuin
     M3) taikka caninus.