Suomenpystykorva - Terveys

Terve rotu

Vaikka suomenpystykorvan perinnöllisiä ongelmia ja erityisesti sen vakavinta sairautta epilepsiaa on käsitelty julkisuudessa avoimesti, on tämä kansalliskoiramme vielä melko terve rotu.

Rodun terveenä säilyttäminen vaatii kuitenkin rodussa esiintyvien sairauksien tiedostamista ja niiden esiintymisen mahdollista vähentämistä jalostuksellisilla ja muilla mahdollisilla keinoilla. Suomenpystykorva on kuulunut PEVISA-ohjelman piiriin vuodesta 1994 lähtien.

Suomenpystykorvalla esiintyviä sairauksia:

• Epilepsia, jota pyritään torjumaan keräämällä tietoja ja ylläpitämällä tietokantaa sairastuneista koirista sekä epi-luvun käyttöönotolla 3/2002
• Patellaluksaatio eli polvilumpion sijoiltaan meno, jota 
  torjutaan keräämällä tietoja sekä PEVISA-vastustamisohjelmalla
• Silmäsairaudet, joita torjutaan PEVISA-vastustamisohjelmalla
• Hammaspuutokset, purentaviat ja häntämutka, joita torjutaan 
  jalostusneuvonnalla
• Sokeritauti eli diabetes
• Penikkatauti, raivotauti ja parvo, joita torjutaan rokotuksella
• Veriripuli

Terveyden osalta tilannetta seurataan jatkuvasti. Suurin terveydellinen ongelma on epilepsia. Lisääntynyt tietopohja ja meneillään oleva epilepsian geenitutkimusohjelma antanevat tulevaisuudessa lisää toivoa saada eväitä taudin vastustamiseen. Epilepsian saaminen hallintaan on rodun tulevaisuuden kannalta niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin tärkein tehtävä rodun tulevaisuuden kannalta.

Muut sairaudet ja terveydelliset ongelmat huomioidaan niiden edellyttämällä vakavuudella. Rodussa esiintyviin lisääntymisongelmiin on alettu kiinnittämään suurempaa huomiota. Yhdistelmäsuunnittelulla ja laajapohjaisemmilla yhdistelmillä pyritään parempaan pentutulokseen ja luonnolliseen ongelmattomaan lisääntymiseen.

Vuoden 2011 aikana aloitetaan Suomen Kennelliiton rahoittamana suomenpysty-korvien geneettisen monimuotoisuuden kartoitus. Projektin alkuvaiheessa valitaan jo kerätyistä DNA näytteistä ne n. 100 yksilöä, jotka edustavat eri sukulinjoja. Tarvittaessa näytteitä kerätään lisää, myös muiden maiden populaatioista. Näytteistä tutkitaan ns. DLA-antigeenejä koodaavien geenin monimuotoisuus.