Suomenpystykorva - Populaatio

Rodun nykytilanne 

Populaation tila on tällä hetkellä varsin hyvä kokonaistilan ja populaatiorakenteen suhteen. Luonteen osalta se kehittyy aivan itsestään yhä avoimempaan suuntaan. Emme saa unohtaa rotuun kuuluvaa voimakasta isäntä- ja perhesidonnaisuutta, uskollisuutta sekä vartiointitaipumusta.

Vaikka rotu on muodostettu aikanaan vain muutamista kymmenistä alkuperäistä luonnon kantaa olevista yksilöistä, ahdastakin suku- ja linjasiitosta käyttäen, on ajateltu sen geenipohjan olevan varsin tyydyttävällä tasolla. Rodun todellinen geneettinen tilanne tulisi kuitenkin selvittää.

Sukusiitosasteen kehitys

Laskemalla sukusiitosasteet kaikille koirille 7 polven mukaan nähdään sukusiitosasteen teoreettisesti laskeneen. Vuodesta 1990 laskien 6,2%:sta alle 4%:tin ja viimeisissä vuosiluokissa alle 3%:tin. Lasku on vain näennäistä, koska kantaan ole risteytetty täysin muuta geneettistä materiaalia edustavia koiria. Sukusiitosasteen seuraamista enemmän luonnollisen vaihtelun säilymiseen vaikuttaa kuitenkin eri linjojen ja yksilöiden harkittu käyttö.

Rekisteröinnit

Suomenpystykorvan vuosittainen rekisteröintimäärä on seurannut pienellä viiveellä metsäkanalintukantojen vaihteluita sekä niitä seuranneita pentujen kysynnän kasvuja ja laskuja. Voimakkaiden metsästysaikarajoitusten seurauksena suomenpystykorvan viime aikaiset rekisteröinnit Suomessa ovat pienentyneet silmälläpidettävällä tavalla. 

Ruotsissa on hyvä suomenpystykorva kanta, sijoittuen keski- ja Pohjois-Ruotsiin. Norjassa on myös aktiivinen harrastajakunta. Näissä maissa on yhteistyössä suomalaisten kanssa pystytty luomaan kokonaiskuvaltaan hyvä ja varsin metsäverinen kanta.

Populaation rakenne

Tehollinen populaatiokoko (Ne) kuvaa jalostuspohjan laajuutta. Se on aina pienempi kuin kannan kaikkien eläinten lukumäärä ja yleensä myös pienempi kuin jalostuskoirien lukumäärä. Mitä suurempi on kannan tehollinen koko, sitä hitaammin rodusta katoaa erilaisia geeniversioita. Turvallinen tehollinen koko on vähintään 100-200.

KoiraNet tietokannassa (jalostus.kennelliitto.fi) tehollisen kannan kokoa arvioidaan suuntaa-antavalla, jalostuskoirien lukumäärään perustuvalla laskukaavalla Ne=4*U*N/(U+N), missä U=jalostukseen käytettyjen urosten ja N=jalostukseen käytettyjen narttujen lukumäärä sukupolvea kohden. On huomioitava, että kaava antaa tehollisesta koosta yliarvioita, koska siinä oletetaan, etteivät jalostuskoirat ole toisilleen sukua ja että niillä on tasaiset jälkeläismäärät.

KoiraNet tietokannasta saadaan tehollinen koko saadaan laskettua sekä vuotta, että sukupolvea kohden. Vuosittaisista luvuista nähdään nopeammin suuntaus, millaiseksi tehollinen populaatio on muuttumassa. Sukupolvittain tarkasteltaessa KoiraNet ilmoittaa sukupolvien välisen ajan rodun keskimääräisenä jalostuskäytön ikänä.

Kuluneen vuosikymmen aikana Suomenpystykorvan vuosittainen tehollinen populaatiokoko on viime vuoteen asti pysynyt yli 300:n. Sukupolvittain tarkasteltuna tehollinen populaatiokoko on kuitenkin tasaisesti laskeva.

Suomenpystykorvien kannan tehollinen populaatiokoko tarkasteltuna isien ja emien suhteessa. Isien ja emien lukumäärän suhde on luku, joka kuvaa kuinka lähellä urosten lukumäärä on narttujen lukumäärää. Kun suhde on yksi käytetään uroksia yhtä paljon kuin narttuja ja perinnöllistä vaihtelua säilyy tehokkaimmin.

Siitosmateriaali, sekä narttujen, että urosten kohdalla on kapealla pohjalla. Pitkällä aikavälillä yli 75% nartuista ja lähes 90% uroksista jää kokonaan jalostuksen ulkopuolelle.