Epilepsia

 

Epi-väritäplät tietokannassa

 

Epi-väritäplät tietokannassa SPJ.n hallitus on hyväksynyt epi-työryhmän esityksen epi-tietojen julkaisemisesta SPJ:n tietokannassa. Julkaisu toteutetaan kolmessa vaiheessa alkaen ensin pelkästään värimerkkien lisäämisellä ja myöhemmässä vaiheessa laajentuen niin että kantaan lisätään myös epi-luvut ja kirjainmerkinnät. Järjestön kaikkiin kolmeen rotuun sovelletaan samaa julkaisusääntöä. Koska epilepsia ei ole pohjanpystykorvalla ja karjalankarhukoiralla ensisijaisesti jalostusvalintaa ohjaava kriteeri, esitti epi-työryhmä näille roduille värimerkintää vain sairaaksi todetuille/- ilmoitetuille yksilöille. Näiden rotujen jalostustoimikunnat velvoitettiin kuitenkin selvittämään millä laajuudella ja tavalla värimerkinnät saadaan yhtäläiseksi järjestön kaikille kolmelle rodulle.

 

Värimerkinnät julkaistiin viikolla 10. Valitettavasti julkaisu ei noudattanut epi-työryhmän esitystä, vaan pohjanpystykorvalla sairaaksi todettujen koirien lisäksi punaisen värimerkinnän saivat myös koiran jälkeläiset, sen vanhemmat ja täyssisaret. Punainen värimerkintähän sulkee koiran automaattisesti pois jalostuksesta. Tämä ei missään nimessä vastannut jalostustoimikunnan tahtotilaa koska sairastumisriski silmäsairauksiin, tai jopa polvisairauksiin, on monikymmenkertainen verrattuna riskiin sairastua epilepsiaan. Pienessä populaatiossa ei näin ankaraa luokitussääntöä voi jalostusneuvonnassa noudattaa, vaan kaikki sukulinjat ja terveet koirat ovat jalostukseen soveltuvia. Pentueen epilepsia-riski tarkastetaan jalostussuositusten antamisen yhteydessä automaattisesti ja jos se on este yhdistelmän toteuttamiselle, niin siitä ilmoitetaan samoin kuin raja-arvot ylittävästä silmä- ja polvi-sairastumisriskistä. Värimerkinnät korjattiin oikeaksi 11.3.2012.

 

Epilepsiasta lisätietoa esim. ilmenemistavoista ja oireista sekä myös ilmoittamiskaavake löytyy järjestön web-sivulta http://www.spj.fi/fi/rodut/suomenpystykorva/terveys/epilepsia/

 

Pohjanpystykorvan jalostustoimikunta, Jari Lehtonen

 

PPK-jalostusinfo - Epilepsian vastustamisesta pohjanpystykorvilla

 

Epilepsia on mielletty etupäässä suomenpystykorvaa vaivaavaksi "peikoksi", sillä Suomessa ei ole tullut tietoon tarpeeksi montaa pohjanpystykorvan epilepsiatapausta minkäänlaisten päätelmien tekemiseksi. Osittain syynä oli vielä 1990-luvulle asti oleva minimaalinen alle 500 yksilön pohjanpystykorvapopulaatio, jolloin epi-tapauksiakin luonnollisesti tuli tietoon vähemmän. Osittain kyseessä on edelleen myös sairauden salaaminen - leimatuksi tulemisen pelko. Ei edes 2006-2007 vaihteessa suoritettu kasvattajakysely tuonut selvennystä epi-tilanteeseen. Kukaan kasvattajista ei tiennyt oliko kasvateissa epi-koiria. Nyt vasta aivan viime vuosina on epilepsiasta keskusteltu enemmän mahdollisesti myös pohjanpystykorvaa koskevana sairauteena. Pohjanpystykorvien epilepsiakyselylomake on ollut ensi kerran Pystykorva-lehdessä elokuun numerossa vuonna 2006 ja vuosittain sen jälkeen koskien kaikkia rotujamme. Siitä huolimatta kovinkaan monta ilmoitusta ei ole tullut koskien pohjanpystykorvaa.

 

Ruotsin pystykorvajärjestö (SSF) alkoi kesällä 2009 kerätä tietoa pohjanpystykorvan epilepsiasta ja jo syksyllä oli saatu tiedot noin 40 ruotsalaisesta epi-pohjiksesta. Samana vuonna saatiin myös aikaan yhteispohjoismainen (Suomi, Ruotsi ja Norja) sopimus mm. epi-tietojen keskinäisestä jakamisesta.

 

Olisiko suomalaistenkin harrastajien aika herätä, sillä koottu yhteistilasto on huolestuttava? Tällä hetkellä näissä kolmessa pohjoismaassa on tiedossa yhteensä 63 epileptistä tai todennäköisesti epileptistä pohjanpystykorvaa. Varhaisimmat tiedot on kirjattu jo 70-luvulla syntyneistä ja noin puolet kaikista on 2000-luvulla syntyneitä. Luonnollisesti eniten epilepsiatapauksia on kerätty ruotsalaisten koirilta, koska siellä pohjanpystykorvia on rekisteröity eniten vuosien kuluessa. Mutta kaikissa pohjoismaissa on löydetty sairaita yksilöitä, vaikka norjalaiset ja suomalaiset koirat ovat aliedustettuna. Norjan tilanteen ymmärtää, sillä siellä ei ole rekisteröity, kuin alle 200 pohjanpystykorvaa kaiken kaikkiaan. Vuosina 1993-2007 rekisteröidyistä ruotsalaisista pohjanpystykorvista 2%lla on todettu epilepsia! Vuosittaisen vaihteluvälin olleessa 0,61% - 4%. Ainoastaan vuonna 1998 rekisteröidyillä ei ole raportoitu yhtään tapausta. Samana ajanjaksona vain 0,4% Suomessa rekisteröidyistä pohjanpystykorvista on ilmoitettu epileptisiksi. Tämä ei tarkoita sitä, että suomalainen kanta olisi jotenkin "terveempää" kuin esim. Ruotsissa, vaan todennäköisempää on, ettei kaikista epilepsiatapauksista ole saatu tietoa jalostusneuvontaan.

 

Muutama yhteinen fakta on löytynyt koirien tietoja tutkittaessa: Kaksi kolmesta sairastuneesta on uroksia. Keskimäräinen sairastumisikä 3v 7kk (ikähaitari 6kk - 6v, jopa 10v), joten sairastunut koira on mahdollisesti jo saanut jälkeläisiä. Tällöin myös jälkeläisillä on suuri riski sairastua. Viidellä epileptisellä koiralla on epileptisiä jälkeläisiä. Yhdellä näistä on 5 epileptistä jälkeläistä kahdesta eri yhdstelmästä! Suurin osa tapauksista on yksittäisiä pentueen pentuja, mutta yhdeksässä pentueessa useammalla pennulla on epi. Nyt vetoammekin kaikkiin omistajiin ja kasvattajiin, että ilmoittaisivat epileptisten yksilöiden tiedot tietokantaamme. Tässä ei ole väliä onko koira elossa, vaiko jo kauan sitten kuollut, sillä kaikki tieto on tärkeää, jotta saadaan kokonaiskuva myös Suomen pohjisten epi-tilantesta. 

 

Jokainen ilmoitus on jalostusryhmälle kullanarvoista tietoa, kiitos jo etukäteen kaikille ilmoittajille;

 

PPK-jalostusryhmä

 

Ilmoitus epilepsiatyyppisestä kohtauksesta - lomake

---

 

Epilepsia

 

Epilepsia (kaatumatauti) on aivojen sähköisen toiminnon häiriö, joka ilmenee eriasteisina kohtauksina myöskin koirilla. Aidon eli idiopaattisen epilepsian syntytapa ei ole täysin selvillä. Sen epäillään johtuvan perinnöllisestä virheestä hermokalvoilla tai hermoston välittäjäaineiden toiminnassa.

 

Epileptiformiset kohtaukset voivat johtua myös muista sairauksista, jolloin puhutaan symptomaattisesta eli sekundaarisesta epilepsiasta. Epilepsian hoito tapahtuu lääkehoidolla eläinlääkärin ohjeiden mukaan.

 

Suomen Pystykorvajärjestö kerää jalostusneuvontaa varten tietoja erillisellä kaavakkeella koirien saamista epilepsiatyyppisistä kohtauksista. Epilepsiaa sairastavista koirista on myös erittäin tärkeää saada verinäyte Hannes Lohen geenitutkimusryhmälle.

Perinnöllisestä tekijästä johtuvaa

 

Aito epilepsia on perinnöllistä, mutta periytymistapa suomenpystykorvilla ei ole vielä selvillä. Periytymistavan selvittäminen on käynnissä Hannes Lohen geenitutkimusryhmän toimesta. Verinäytteistä eristetään perintöaines eli DNA ja siitä etsitään virheellistä geeniä, mikä aiheuttaa koiriemme epilepsiaa.

 

Koska epilepsia on perinnöllistä, epilepsiaa sairastavaa koiraa ei tulisi koskaan käyttää jalostukseen. Myös sairaan koiran lähisukulaisten käyttöä tulisi välttää jalostuksessa. Valitettavasti sairaus voi puhjeta joskus vasta koiran saatua jälkeläisiä.

Kohtaukset ovat erilaatuisia

 

Tyypillinen ikä idiopaatisen epilepsia puhkeamiselle on 0,5 - 5 vuotta. Sairaus ilmenee joko yleistyneinä tai paikallisina kohtauksina. Yleistyneet kohtaukset ovat koiralla huomattavasti tavallisempia kuin paikalliset, joita ei välttämättä edes aina huomata. Kohtausta voi edeltää ennakkotunne eli aura, jolloin eläin käyttäytyy poikkeavasti. Eläimellä auran havaitseminen on kuitenkin vaikeaa. Auraa seuraa kohtaus, jonka kesto on yleensä muutamia minuutteja. Kohtauksen alussa koiran niska ja raajat ovat jäykkinä ja eläin kaatuu maahan ja voi olla hengittämättä. Tätä seuraa nykimisvaihe, jonka aikana saattaa esiintyä virtsaamista, ulostamista, leuan pureskeluliikkeitä ja syljeneritystä. Kohtauksen jälkeen koiran käyttäytyminen voi olla poikkeavaa useiden tuntien ajan. Kohtausten voimakkuus vaihtelee. Kohtausten väliaikoina koira on aivan normaali. Altistavia tekijöitä kohtauksille ovat mm. kiima, stressi, jotkin lääkkeet sekä muutokset normaalielämässä.

Muista sairauksista otettava selvää

 

Epilepsiatyyppiset kohtaukset voivat johtua myös muista sairauksista. Jos koiralla on todettu esiintyvän aikaisemmin lueteltuja muita sairauksia, niistä täytyy ehdottomasta mainita koiraa tutkittaessa ja rotujärjestöön lähtevässä ilmoituksessa. Epilepsiaan erikoistunut eläinlääkäri tutkii jokaisen ilmoitetun tapauksen ja vasta hänen ohjeistuksensa perusteella koira luokitellaan epilepsia sairaiden listalle.

Epilepsia hoito

 

Epilepsian hoito tapahtuu lääkehoidolla eläinlääkärin ohjeiden mukaan. Sairastumisesta epäillyssä tapauksessa on syytä kääntyä lähimmän eläinlääkärin puoleen. Omistajan antamat eläimen esitiedot ovat tärkeitä lähdettäessä etsimään syytä kohtauksille. Eläinlääkärin tutkimus kohtauksen saaneelle koiralle on tärkeä, koska hän pyrkii poissulkemaan mahdolliset muut epileptisten kohtausten aiheuttajat. Eläinlääkäri voi tehdä yleiskliinisen tutkimuksen, ottaa veri- ja virtsa- tai aivoselkäydinnesteen näytteen. Aidossa epilepsiassa ei löydetä niissä tutkimuksissa poikkeavuuksia. Jos koirasta halutaan vielä tarkempi tutkimustulos, se on vietävä tämän alan erikoislääkärin hoitoon. Tutkimus sisältää tarkan yleis- ja neurologisen tutkimuksen sekä tarvittavat laboratorionäytteet.

 

Eläinlääkäri voi määrätä lääkehoidon aloitettavaksi. Lääkehoidon tarkoituksena on harventaa kohtausten esiintyvyyttä sekä lieventää niitä. Vain harvoin voidaan saada kohtaukset pysyvästi pois lääkkeiden avulla ja toisinaan ei lääkehoito edes tuo apua tilanteeseen, jolloin koiran lopetus on harkittua.

Lääkkeet aiheuttavat alussa sivuvaikutuksia, kuten väsymystä, lisääntynyttä juomista ja virtsaamista sekä ruokahalun lisääntymistä. Lääkkeen vaikutuksen alkaminen kestää muutaman viikon, jonka kuluessa sivuvaikutuksetkin häviävät. Lääkitys on elinikäinen ja sen maksavaikutusten vuoksi koiran maksa-arvoja tulee kontrolloida verinäytteiden avulla 0,5 - 1 vuoden välein. Myös koiran kastroinnin tai steriloinnin on todettu vähentävän jossain tapauksissa kohtausoireita.

Rotujärjestö kerää epilepsiatietoja jalostustarkoituksiin

 

Epilepsian esiintymistä rodussa on seurattu rotujärjestön toimesta keräämällä tietoa sairaista yksilöistä rotujärjestön jalostustietokantaan. Vuoden 2010 lopussa tietokannassa oli 506 epileptisiksi luokiteltua suomenpystykorvaa. Tätä aineistoa hyödynnetään aktiivisesti jalostusneuvonnassa vuonna 2009 käyttöön tulleella selainpohjaisella epi-tietokannalla, jossa voidaan tarkastella sairaita koiria, niitä tuottaneita yhdistelmiä sekä tehdä virtuaaliparituksia aiotuista yhdistelmistä.

 

Ohjelmalla on mahdollista suunnitella yhdistelmiä, jotka todennäköisimmin ovat vähemmän riskittömiä. Tietokannasta huolimatta tarvitsemme jatkuvasti lisätietoja kattavan ja ajantasaisen tilannekartoituksen tekemiseen. Jokaisen epilepsiatyyppisiä kohtauksia saavan koiran omistajan on siis syytä tehdä koirastaan ilmoitus rotujärjestön jalostusneuvontaan.

 

Ilmoitus epilepsia-tyyppisistä kohtauksista

 

 

Alla olevan kyselylomakkeen voi myös itse täyttää valmiiksi tietokoneella ja postittaa siinä olevaan osoitteeseen.

 

 

Ilmoitus epilepsiatyyppisestä kohtauksesta - lomake