Epilepsia

 

Epilepsia (kaatumatauti) on aivojen sähköisen toiminnon häiriö, joka ilmenee eriasteisina kohtauksina myöskin koirilla. Aidon eli idiopaattisen epilepsian syntytapa ei ole täysin selvillä. Sen epäillään johtuvan perinnöllisestä virheestä hermokalvoilla tai hermoston välittäjäaineiden toiminnassa.

 

Epileptiformiset kohtaukset voivat johtua myös muista sairauksista, jolloin puhutaan symptomaattisesta eli sekundaarisesta epilepsiasta. Epilepsian hoito tapahtuu lääkehoidolla eläinlääkärin ohjeiden mukaan.

 

Suomen Pystykorvajärjestö kerää jalostusneuvontaa varten tietoja erillisellä kaavakkeella koirien saamista epilepsiatyyppisistä kohtauksista. Epilepsiaa sairastavista koirista on myös erittäin tärkeää saada verinäyte Hannes Lohen geenitutkimusryhmälle.

Perinnöllisestä tekijästä johtuvaa

 

Aito epilepsia on perinnöllistä, mutta periytymistapa suomenpystykorvilla ei ole vielä selvillä. Periytymistavan selvittäminen on käynnissä Hannes Lohen geenitutkimusryhmän toimesta. Verinäytteistä eristetään perintöaines eli DNA ja siitä etsitään virheellistä geeniä, mikä aiheuttaa koiriemme epilepsiaa.

 

Koska epilepsia on perinnöllistä, epilepsiaa sairastavaa koiraa ei tulisi koskaan käyttää jalostukseen. Myös sairaan koiran lähisukulaisten käyttöä tulisi välttää jalostuksessa. Valitettavasti sairaus voi puhjeta joskus vasta koiran saatua jälkeläisiä.

Kohtaukset ovat erilaatuisia

 

Tyypillinen ikä idiopaatisen epilepsia puhkeamiselle on 0,5 - 5 vuotta. Sairaus ilmenee joko yleistyneinä tai paikallisina kohtauksina. Yleistyneet kohtaukset ovat koiralla huomattavasti tavallisempia kuin paikalliset, joita ei välttämättä edes aina huomata. Kohtausta voi edeltää ennakkotunne eli aura, jolloin eläin käyttäytyy poikkeavasti. Eläimellä auran havaitseminen on kuitenkin vaikeaa. Auraa seuraa kohtaus, jonka kesto on yleensä muutamia minuutteja. Kohtauksen alussa koiran niska ja raajat ovat jäykkinä ja eläin kaatuu maahan ja voi olla hengittämättä. Tätä seuraa nykimisvaihe, jonka aikana saattaa esiintyä virtsaamista, ulostamista, leuan pureskeluliikkeitä ja syljeneritystä. Kohtauksen jälkeen koiran käyttäytyminen voi olla poikkeavaa useiden tuntien ajan. Kohtausten voimakkuus vaihtelee. Kohtausten väliaikoina koira on aivan normaali. Altistavia tekijöitä kohtauksille ovat mm. kiima, stressi, jotkin lääkkeet sekä muutokset normaalielämässä.

Muista sairauksista otettava selvää

 

Epilepsiatyyppiset kohtaukset voivat johtua myös muista sairauksista. Jos koiralla on todettu esiintyvän aikaisemmin lueteltuja muita sairauksia, niistä täytyy ehdottomasta mainita koiraa tutkittaessa ja rotujärjestöön lähtevässä ilmoituksessa. Epilepsiaan erikoistunut eläinlääkäri tutkii jokaisen ilmoitetun tapauksen ja vasta hänen ohjeistuksensa perusteella koira luokitellaan epilepsia sairaiden listalle.

Epilepsia hoito

 

Epilepsian hoito tapahtuu lääkehoidolla eläinlääkärin ohjeiden mukaan. Sairastumisesta epäillyssä tapauksessa on syytä kääntyä lähimmän eläinlääkärin puoleen. Omistajan antamat eläimen esitiedot ovat tärkeitä lähdettäessä etsimään syytä kohtauksille. Eläinlääkärin tutkimus kohtauksen saaneelle koiralle on tärkeä, koska hän pyrkii poissulkemaan mahdolliset muut epileptisten kohtausten aiheuttajat. Eläinlääkäri voi tehdä yleiskliinisen tutkimuksen, ottaa veri- ja virtsa- tai aivoselkäydinnesteen näytteen. Aidossa epilepsiassa ei löydetä niissä tutkimuksissa poikkeavuuksia. Jos koirasta halutaan vielä tarkempi tutkimustulos, se on vietävä tämän alan erikoislääkärin hoitoon. Tutkimus sisältää tarkan yleis- ja neurologisen tutkimuksen sekä tarvittavat laboratorionäytteet.

 

Eläinlääkäri voi määrätä lääkehoidon aloitettavaksi. Lääkehoidon tarkoituksena on harventaa kohtausten esiintyvyyttä sekä lieventää niitä. Vain harvoin voidaan saada kohtaukset pysyvästi pois lääkkeiden avulla ja toisinaan ei lääkehoito edes tuo apua tilanteeseen, jolloin koiran lopetus on harkittua.

Lääkkeet aiheuttavat alussa sivuvaikutuksia, kuten väsymystä, lisääntynyttä juomista ja virtsaamista sekä ruokahalun lisääntymistä. Lääkkeen vaikutuksen alkaminen kestää muutaman viikon, jonka kuluessa sivuvaikutuksetkin häviävät. Lääkitys on elinikäinen ja sen maksavaikutusten vuoksi koiran maksa-arvoja tulee kontrolloida verinäytteiden avulla 0,5 - 1 vuoden välein. Myös koiran kastroinnin tai steriloinnin on todettu vähentävän jossain tapauksissa kohtausoireita.

Rotujärjestö kerää epilepsiatietoja jalostustarkoituksiin

 

Epilepsian esiintymistä rodussa on seurattu rotujärjestön toimesta keräämällä tietoa sairaista yksilöistä rotujärjestön jalostustietokantaan. Vuoden 2010 lopussa tietokannassa oli 506 epileptisiksi luokiteltua suomenpystykorvaa. Karjalankahukoiralla epilepsiaa esiintyy vähän mutta kaikki tapaukset kannattaa tuoda esille.

Tätä aineistoa hyödynnetään aktiivisesti jalostusneuvonnassa vuonna 2009 käyttöön tulleella selainpohjaisella epi-tietokannalla, jossa voidaan tarkastella sairaita koiria, niitä tuottaneita yhdistelmiä sekä tehdä virtuaaliparituksia aiotuista yhdistelmistä.

 

Ohjelmalla on mahdollista suunnitella yhdistelmiä, jotka todennäköisimmin ovat vähemmän riskittömiä. Tietokannasta huolimatta tarvitsemme jatkuvasti lisätietoja kattavan ja ajantasaisen tilannekartoituksen tekemiseen. Jokaisen epilepsiatyyppisiä kohtauksia saavan koiran omistajan on siis syytä tehdä koirastaan ilmoitus rotujärjestön jalostusneuvontaan.

 

Ilmoitus epilepsia-tyyppisistä kohtauksista

 

Mikäli haluat jättää ilmoituksen koirasi mahdollisesta epilepsia-tyyppisestä kohtauksesta niin tulosta alla olevasta linkistä avautuva lomake, täytä se käsin ja postita karhukoirien yhteyshenkilölle. Huom. tämä lomake ei ole tietokoneella täytettävä ja lähetettävä.

 

Ilmoitus epilepsiatyyppisestä kohtauksesta - tulostettava lomake  

 

Vaihtoehtoisesti voit myös lähettä tiedot epilepsiatyyppisestä kohtauksesta sähköisenä vastaamalla allolevan lomakkeen kysymyksiin.