Linnunhaukkukokeet 

Linnunhaukkukoe on metsästyksenomainen tapahtuma, jossa tavoitteena on kartoittaa koiran metsästysominaisuudet . Osallistumisoikeus on FCI:n ryhmästä 5 suomenpystykorvilla, pohjanpystykorvilla, karjalankarhukoirilla ja laikoilla.

 

Metsästyksestä kokeeksi

Koska suomenpystykorvan linnunhaukkutaitojen säilyttäminen ja kehittäminen oli jo alkuaikojen jalostuksen päätavoitteita oli luonnollista, että suullisesti koirista kiertävien metsästyskertomusten lisäksi haluttiin linnunhaukkukyvyistä saada luotettavaa tietoa koettelemalla koiria linnunmetsästyskokeissa.

 

Ensimmäiset kokeet järjestettiin Vaalassa 10.9.1897. Niistä on klubin aikakirjoissa jäljellä vain maininta, että "koe epäonnistui täysin lintujen puutteessa". Myöhemmin tuli kyllä sitten onnistuneitakin kokeita, joista voi lukea jälkipolville jääneistä koekertomuksista (mm. julkaisusta "Suomenpystykorva 100-vuotta").

 

Aluksi kokeille ei ollut erillisiä sääntöjä, vaan arvostelu suoritettiin hyväksytyn pistelaskutavan mukaan. Positiivisiä pisteitä sai hausta, seuraamisvauhdista, haukkutyöskentelystä, haukusta (äänestä), nenästä (vainuamiskyvystä) ja tottelevaisuudesta. Yhteensä 100 p.

Negatiivisia pisteitä annettiin: Kiinnostus jänikseen, hyppiminen lintupuuta vasten, oravan haukkuminen, kiinteän haukun jättö ja valehaukku. Se, että kovimman rangaistuksen sai oravahaukusta, osoittaa sen, että suomenpystykorvasta haluttiin tehdä puhdas linnunhaukkuja.

Aluksi sama tuomari arvosteli kaikki koirat ja jos arvosteltavana oli useita koiria saattoi koe kestää jopa useampia päiviä.

 

Koesääntöjen kehityksestä

Linnunmetsästyskokeiden ensimmäinen pistelaskujärjestelmä sovittiin vuonna 1899. Tämän jälkeen tehtiin tiuhaan tahtiin tarkistuksia eli 1900, 1901, 1902 ja 1905.1908 hyväksyttiin täydelliset ohjeet linnunmetsästyskokeita varten.

 

Näissä ohjeissa positiiviset arvostelukohdat olivat samat kuin ensimmäisessä pistelaskutavassa, mutta negatiivisia arvostelukohtia oli enää vain kaksi: "jäniksen ajo" ja "oravan haukkuminen". Vuodesta 1914 lähtien sääntöjä on uusittu 10-15 vuoden välein.

 

Vuonna 1953 vahvistettiin suurempi muutos, jolloin linnunmetsästyskokeiden sääntöjen lisäksi seurasivat ylituomarin toimintaohje, palkintotuomarin koulutus- ja toimintaohje sekä laadittiin maastokortti ja pöytäkirjat.

 

Vuonna 1978 vahvistettiin sitten ensimmäiset säännöt, joissa tuli mukaan taulukkoarvostelu.

 

Vuonna 1992 hyväksytyissä säännöissä taulukkoarvostelun osuutta lisättiin ja painotettiin työskentelyn laatua ja kestoa sekä vähennettiin virhepisteiden määrää. Nimi myös muuttui: "Linnunhaukkukokeiden säännöt ja ohjeet".

 

Vuonna 1998 muuttui merkinnän arvostelu taulukkopohjaiseksi.

 

Vuonna 2012 on tehty viimeisin tarkastus linnunhaukkukokeiden sääntöihin ja arvosteluohjeisiin. Sääntötarkastukset tehdään nykyisin viiden vuoden välein.

 

Tästä löydät uusimman LINT-sääntökirjan 2012 pdf-tiedostona.

 

 

 

Linnunhaukkukoetoiminta nykyisin

Linnunhaukkukokeiden tarkoitus on ensisijaisesti palvella koirien jalostusta. Niiden avulla saadaan sekä laajempaa tietoa rodun kehittymisestä että myös yksityiskohtaisempaa tietoa sukulinjoista ja yksittäisistä koirista. Niissä esiintyvistä vahvuuksista ja heikkouksista. Näitä tietoja voivat jalostusneuvojat käyttää hyväkseen antaessaan narttujen omistajille urossuosituksia.

 

Nykyisin kaikki koe- sekä myös näyttelytiedot ovat kaikkien luettavissa joka vuosi ilmestyvästä ns. "Vuosikirjasta". Myös internetin välityksellä saa tietoa koetuloksista Suomen pystykorvajärjestön kotisivuilta.

Toinen kokeiden tarkoitus on luoda koetilaisuudesta miellyttävä kenneltapahtuma ja yhdessäolotilaisuus.

 

Nykyisissä linnunhaukkukokeissa ansiopisteitä on maksimissaan mahdollista saada 100 ja virhepisteitä 30. Säännöistä voidaan todeta, että koiran työskentelyn arviointikriteerit ovat yli sadan vuoden ajan pysyneet lähes entisellään, vaikka työskentelyn eri osa-alueiden painoarvoja on hieman muutettu ja joitakin arviointikohtia on tullut myös lisää.

 

Arvosteluperusteisiin voit tutustua tarkemmin sääntökirjan avulla. Koirien arvostelu tapahtuu niin, että jokaiselle kokeeseen osallistuvalle koiralle arvotaan oma maasto, jossa ns. ryhmätuomari arvostelee koiran työskentelyn ja kirjaa tapahtumat paperille.

 

Kokeen ylituomari käy ryhmätuomarin kanssa läpi koetapahtumat ja vahvistaa sen jälkeen tuloksen. Koeaika on 4 h. Koirat kilpailevat avoimessa - tai voittajaluokassa.

 

Sekä suomenpystykorville, pohjanpystykorville että laikoille järjestetään joka vuosi tämän koemuodon SM-kilpailut. Suomenpystykorvien SM-kisoihin eli Haukku-otteluun on mahdollista päästä vain piiri- ja lohkokarsintojen kautta. Pohjanpystykorvien SM-kisoihin vaaditaan määrätty koetulos.